Kaksoisolennaisuusanalyysi ja CSRD

Kaksoisolennaisuusanalyysi on CSRD-raportoinnin kulmakivi!

Kaksoisolennaisuusanalyysi ei ole vain muotisana EU-direktiiveissä – se on vastuullisuusraportoinnin ydin. Ilman sitä yritys ei voi täyttää CSRD:n vaatimuksia. Mutta mikä kaksoisolennaisuusanalyysi on? Ja miten se tehdään käytännössä, etenkin pk-yrityksessä, jossa resurssit ovat rajalliset?

Tässä artikkelissa saat selkeän kuvan siitä, mitä kaksoisolennaisuusanalyysi pitää sisällään, miksi se on tärkeä, ja miten yrityksesi voi toteuttaa sen vaihe vaiheelta.

Mikä on kaksoisolennaisuusanalyysi?

Kaksoisolennaisuusanalyysi (double materiality assessment = DMA) tarkoittaa, että yrityksen on arvioitava vastuullisuuteen liittyviä asioita kahdesta näkökulmasta:

• Vaikutusolennaisuus: Miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan?

• Rahoituksellinen olennaisuus: Miten vastuullisuuskysymykset vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintariskeihin?

EU:n CSRD-direktiivi yhdistää nämä kaksi näkökulmaa yhdeksi analyysiksi, jota kutsutaan nimellä kaksoisolennaisuusanalyysi. Se määrittää, mitä vastuullisuusteemoja yrityksen on raportoitava – ja mihin sen tulisi keskittyä vastuullisuustyössään. (Efrag: Double Materiality Guidelines)

Miksi kaksoisolennaisuusanalyysi on tärkeä?

• Se auttaa yritystä kohdistamaan vastuullisuustyön oikein.

• Se tuo näkyväksi kestävyysriskit ja mahdollisuudet, joita ilman voi syntyä taloudellisia yllätyksiä tai mainehaittoja.

• Suuret yritykset vaativat analyysiä myös toimitusketjuiltaan, joten paineet ulottuvat pk-yrityksiin asti.

• Ilman kaksoisolennaisuusanalyysiä, CSRD-raportti ei ole hyväksyttävä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin vaiheet

1. Tunnista toimintasi vaikutusalueet

• Kartta yrityksen arvoketjusta: toimittajat, oma toiminta, asiakkaat, loppukäyttö, jätteet.

• Missä syntyy merkittäviä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia?

2. Arvioi vaikutusolennaisuus

• Käytä ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) teemoja tukena.

• Miten laajoja ja vakavia vaikutuksia yritykselläsi on esimerkiksi ilmastonmuutokseen, luontoon tai ihmisoikeuksiin?

3. Arvioi rahoituksellinen olennaisuus

• Voivatko vastuullisuusasiat vaikuttaa liiketoimintaan, maineeseen, asiakkuuksiin tai rahoitukseen?

• Esimerkiksi: ilmastoriskit voivat lisätä vakuutuskustannuksia tai katkaista rahoituskanavia.

4. Osallista sidosryhmät

• Kysy asiakkailta, henkilöstöltä, omistajilta ja muilta keskeisiltä tahoilta, mitkä teemat ovat heidän mielestään olennaisia.

• Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta.

5. Laadi kaksoisolennaisuusmatriisi

Matriisin voi tehdä monella tavalla, pääasia on että kaksoisolennaisuusmatriisista selviää mitkä teemat ovat tärkeimmät, ja pakolliset raportoida. Oheinen kuva on yksinkertainen esimerkki:

CSRD, kaksoisolennaisuus ja pk-yrityksen rooli

Vaikka CSRD koskee aluksi suuria yrityksiä, se vaikuttaa nopeasti toimitusketjuissa alaspäin. Moni pk-yritys joutuu osoittamaan vastuullisuutensa suurille asiakkailleen jo ennen virallisia vaatimuksia.

Vinkki: Pk-yrityksen ei kannata odottaa velvoitteiden voimaantuloa – paras hetki aloittaa analyysi ja raportointi on nyt. Raportointi ei ole raskasta kun sinulla on keskitetty järjestelmä kuten Planmark, jossa sekä VSME, että CSRD raportointi on kevyttä ja helppoa – Kysy ilmaista pilottia)

EU valmistelee parhaillaan kevennettyjä ESRS-standardeja erityisesti pk-yrityksiä varten (VSME Raportointi). Ne tuovat selkeyttä ja ohjeistusta, mutta vastuu analyysin tekemisestä säilyy yrityksellä itsellään. (Tilanne 26.3.2025)

Tiivistelmä: Kaksoisolennaisuusanalyysi tukee strategista johtamista

Kaksoisolennaisuusanalyysi ei ole vain raportointivelvoite – se on strateginen työkalu, joka auttaa yritystä:

• Tunnistamaan olennaisimmat kestävyyshaasteet ja -mahdollisuudet
• Parantamaan kilpailukykyä vastuullisuudella
• Välttämään turhaa työtä ja keskittymään siihen, mikä vaikuttaa eniten
• Pääsemään mukaan asiakkaiden toimitusketjuihin myös tulevaisuudessa